Itämeri ja politiikka
Olen Espanjassa…kylmässä, koleassa itärannikon kaupungissa nimeltään Gijon. Syy miksi olen täällä, on merellisten, perifeeristen alueiden edunvalvontajärjestö CPMR:än kokous.
Esityslistalla on sekä alueellisia edunvalvonta asioita kuten myös päätös miten järjestö suhtautuu maanlaajuiseen organisointiin.
Oma lähtökohtani on, että jokaisella järjestöllä tulee olla oma toimintakenttä sekä fokus. Tämän lisäksi yhteistyö muiden järjestöjen sekä tekijöiden kesken on lisäbonus. Haluan siis että CPMR keskittyy perustehtäväänsä ja muut toiminta siten olisi ainoastaan lisäarvon myötä päätettävissä.
CPMR:än perustehtävä on alueiden äänen esiintuominen EU maailmassa sekä tuoda Euroopan Unionin linjauksia nopeasti maakuntiin. Moni tärkeä linjaus tehdään parlamentissa, ja silloin siellä on jo valmisteluvaiheessa tärkeätä että alueiden lähtökohdat ovat tiedossa. Useasti juuri alueet toimeenpanee ne päätökset jotka EU on tehnyt.
Organisaatio on ollut mukana vaikuttamassa esim. Itämeristrategian teossa. Tärkeätä, koska implementointi tapahtuu alueilla.
Olen toiminut Itämerikomissionin puheenjohtajana nyt 4 vuotta. Mielenkiintoisia vuosia jolloin olen lisännyt omaa osaamistani Itämeri ja EU asioissa mutta työ on myös selkeästi nostanut Itämerikomission vaikutusvaltaa.
Komissionin vuosikokous on toukokuussa. Olisin ollut valmis jatkamaan vielä yhden toimikauden koska nyt osaamisen ja verkostojen toimivuus on parhaimmillaan. Mutta ei; moni muu asia sekoitetaan tähän peliin. Kansallisesti - koska kansainväliseltä kentältä minua on pyydetty jatkamaan.
Maakuntafuusion Itä-Uusimaa+ Uusimaa toteutuu vuodenvaihteessa. Uusimaa on siis se taho jonka tulisi ehdottaa minua puheenjohtajaksi. Mutta ei. Maakuntajohtajan aiemmista puheista riippumatta hän on nyt tehnyt päätöksen. Uusimaa anoo sihteeristön pitoa. Itämerikomission tapana on ollut että sihteeristö ja presidentti ovat eri maista. Joten se siitä.
Minua harmittaa eniten se, että käytännön asioita ei ole otettu huomioon ja että päätös on syntynyt ainoastaan virkamiehen päätöksenä.
Suomen luottamushenkilöedustajat eivät ole asiasta keskustelleet. Mutta ilmoitus on jo viety muille jäsenmaille.
Minulla on epäilys että kokoomusjohteinen maakuntajohtaja-porukka ei voi hyväksyä sitä että pieni puolue kuten RKP istuu presidentin pallilla nyt kun ehdokas ei enää tule Itä-Uudenmaan alueelta missä RKP on vahvin puolue. Joten maakuntajohtajien kesken ei kukaan puhu puolestani vaan käytetään argumenttina että ”kierto on hyväksi, 4 vuotta riittää”. Se että ei ole keneltäkään pois jos jatkaisin presidenttinä, ei merkitse mitään. Tällä tavoin Uudenmaa aluetta edustaa Itämerikomission hallituksessa jatkossa ainoastaan demari pääkaupunkiseudulta.
Ruotsissa on syyskuussa vaalit joten se henkilö joka Ruotsista on esiteltävä presidentiksi, on mahdollista että ei vaalien jälkeen enää ole työtä tekemässä. Into perehtyä uuteen tehtävään juuri vaalien alla ja niitä kiireitä priorisoiden, johtaa siihen että voin vain epäillä että ei ole parhaimmillaan. Täten ajankohta vaihtoa ajatellen on heikentämässä Itämerikomission vaikutusvaltaa.
On myös minulle kysymysmerkki kuka Uudenmaan toimistosta aikoo hoitaa sihteeristön tehtävät. Eiväthän ne ainakaan voida sysätä Itä-Uudenmaan nykyisen maakuntajohtajan syliin…onhan hän aiemmin toiminut Itämerikomission pääsihteerinä mutta hänhän on maakuntajohtaja koko tämä vuoden ajan. Ja olisihan maakuntajohtajan asemasta siirto komission pääsihteeriksi aina moinen askel takaisin.
Ja Uudenmaan liitto viittaa muissa keskusteluissa aina suuriin taloudellisiin säästötavoitteisiin – mutta nyt on valmis ottamaan sihteeristön kaikkine kuluineen itselleen.
Joten kyllä tämä minusta vaikuttaa rumalta poliittiselta peliltä. Koska olen varma että olen hoitanut Itämerikomission asioita hyvin.