Itsenäisyyspäivän juhla 6.12.2009/tervetuliaispuhe
Arvoisat sotaveteraanit, naiset ja herratÄrade krigsveteraner, mina damer och herrar
Pyydän että veteraanit ottavat istuen vastaan meidän kunnioituksemme kun sen seisten heille osoitamme.Jag ber att veteranerna sitter kvar medan vi andra i salen stiger upp för att visa vår respekt och hyllning.
92 vuotta itsenäistä Suomea ja tänä vuonna lisäksi 70 v sitten talvisodan alkua. Kiitämme teitä tästä.92 år av självständighet och 70 år sedan vinterkriget startade. Vi känner ödmjukhet och tacksamhet för era insatser.
Talvisotaa ja sen seurauksia voisi nähdä tappiona, mutta se oli riemuvoitto. On suuri saavutus pieneltä kansalta selvitä kansakuntana taistelussa suurvaltaa vastaan. Minä tunnen – me tunnemme kaikki – valtavaa ylpeyttä ja nöyryyttä niistä uhrauksista, niistä teoista, joita sotaveteraanit suorittivat talvisodan aikana. Annoitte Suomelle enempi kuin mitä kukaan voisi olettaa.
Tidigt på morgonen den 30 november 1939 överskred sovjetiska trupper utan krigsförklaring Finlands gräns i hela dess längd från Norra ishavet till Finska viken. Helsingfors och andra orter bombades. Sovjets sjöstridskrafter besköt öar i Finska viken och Karelens kust. Detta endast efter att andra världskriget brutit ut 3 månader tidigare.
Muistakaamme että sota käytiin talvioloissa joka oli äärimmäisen ja harvinaisen kylmä. Talvi 1939-1940 oli Suomessa yksi kylmimmistä mitatuista, oli pitkä pakkaskausi ja usein mittarilukema osoitti 20 viiva 40 miinus astetta, ajoittain jopa 50 miinus astetta. Tätä myös käytettiin sota-strategisisti hyödyksi. Nykypäivän nuoret tuskin ymmärtävät miten vastaavanlaisissa oloissa elettäisiin.
Det var tydligt, att Sovjetunionen väntade sig ett snabbt avgörande; man hade talat om två veckor! Men detta blev inte fallet. Efter mycket envist motstånd tvingades Finland den 13 mars 1940 gå med på fredsvillkor och göra vissa landavträdelser. Kriget krävde stora uppoffringar av Finland. Över 23 000 stupade, dubbelt fler invalidiserade och tusentals civila offer. Finland förlorade också tre städer, en åttondedel av Finlands befolkning miste hem och försörjning då 450 000 människor skulle evakueras, och landet förlorade en tredjedel av sin odlingsbara areal och 17 % av sina järnvägar I proklamationen till finska folket meddelades att freden var olycklig, men hade slutits för att rädda Finland från ännu större olyckor
Eilen illalla minulla oli ilo ja kunnia osallistua Sibbo Gymnasiumin, ruotsinkielisen sipoolaisen lukion, järjestämään itsenäisyyden päivän illalliselle. Illalliselle jossa sotaveteraanit olivat kunniavieraita. Lukiolaiset osoittivat tällä tavoin kunnioitustaan sotien sankareille. He ovat vuodesta 2000 pitäneet kiinni perinteestä että vanhin oppilasluokka siirtää viestin seuraavalle nuoremmalle luokalle aina 5. päivä joulukuuta. Viestin sisältö on kehotus nuoremmille muistamaan ja kunnioittamaan sitä uhrausta sotaveteraanit ovat tehneet maamme itsenäisyyden puolesta. Nämä lukiolaiset ovat viimeisiä sukupolvia joilla on mahdollisuus kasvotusten kiittää sodassa mukana olleita. Tapaamiset kuten eilen illalla antaa minulle uskoa siitä, että ylpeys itsenäisestä Suomesta ja kunnioitus niitä kohtaan jonka sen on mahdollistanut, ei unohdu.
Tämän päivän juhlapuhuja Johanna Holmström on Sipoossa syntynyt nuori kirjailija joka julkaisi ensimmäisen kirjansa “Inlåst och andra noveller” vuonna 2003. “Inlåst”-novelli oli Sveriges Radio novellipalkinnon ehdokas vuonna 2004. Vuonna 2004 tuli teos ”Tvåsamhet” ja vuonna 2007 ”Ur din längtan”. Tänä vuonna julkistettu ”Camera Obscura”, joka on latinaa ja tarkoitta ”musta/pimeä huone”, sai ruotsinkielisen Ylen kirjallisuuspalkinnon vuonna 2009. Kirja palkittiin myös Ruotsin Svenska Dagbladetin kirjallisuuspalkinnolla taannoin syksyllä 2009.Juhlapuheessaan hän tulee, annettujen tietojen mukaan, keskittymään teemaan joka on ollut ajankohtainen koko syksyn. Hän puhuu kaksikielisyydestä liittyen itsenäisyyteen. Viitaten keskusteluun jota julkisesti on käyty kaksikielisyydestä voi olla paikalla että muistutamme itseämme siitä, että talvisodan aikana ei erotettu suomenkielistä ruotsinkielisetä vaan kaikki taistelivat Suomen puolesta.Att traditionen att samlas på självständighetsdagen först vid hjältegravarna och sedan för en festlig stund med festtal, att den traditionen har en betydelse för oss alla, det bevisas igen med detta arrangemang. Sibbo kommun är stolt över att få vara er värd.
Olen Sipoon kunnan puolesta laskenut seppeleen sotauhrien haudalla tänään aamupäivällä. Tämä täällä pidettävä juhlatilaisuus on myös perinteinen ja on kunnia toivottaa teidät kaikki tervetulleiksi.
Hjärtligt välkomnaLämpimästi tervetuloa