Sipoo ei voi aina sanoa ”ei” mutta Sipoon tulee aina valmistella ja analysoida asiat joille sanoa ”kyllä”. Luottamushenkilönä minulle on tärkeätä että kunta myös tulevaisuudessa on viihtyisä, omaleimainen ja asukas-läheinen.

Yleiskaava 2025 valmistelun yhteydessä näimme tarpeelliseksi myös uudistaa toimintatapojamme. Selvitysten kautta vahvistui tieto ja ymmärrys että maankäyttösopimusten kautta avautuu uusi, hyvä tapa edetä kaavoituksen, kehityksen ja rakentamisen sarkamailla.

Kunnanhallitus on lokakuun alussa hyväksynyt linjauksia jonka pohjalta valtuustolle esitetään maankäyttösopimusten perusteet uudistettuun maapoliittiseen ohjelmaan.
Mielestäni on tärkeätä että maankäyttösopimuksen kautta päästään alueille jotka strategisesti ovat tärkeitä kunnan kehitykselle. Tärkeätä on myös että alueen sisältö ja toiminta on sopusoinnussa kunnan kehitysnäkemyksen kanssa. Alueen kehitys tulee tukea koko kunnan tarpeita mikä tarkoittaa myös että maankäyttösopimus ulottuu tarvittaviin palveluihin ja viihtyvyyteen.

Maankäyttösopimus on sana jossa tulee painottaa sen loppuosaan: sopimus.
Lähtökohta on mitä erinomaisin jos alueen maanomistajat toimivat yhtenäisesti jolloin sopijapuolia on ainoastaan kaksi: kunta ja maanomistajat.

Maankäyttösopimusalueiden yhteen sovittavuus maakuntakaavaan ja yleiskaavaan on myös haaste. Kuten alussa totesin: sopimusalue tulee yhteen sovittaa koko kunnan kehitykseen. Aikataulullisesti nämä ovat joskus vaikeasti yhdistettävissä, mutta juuri nyt alueella tapahtuvan kaavavalmistelun myötä, meillä on tuhannen euron paikka

Yhteinen tahtotila on tässäkin avainasemassa.

Christel Liljeström
rkp