1.12 2009 kl 14.30
Christel Liljeström

Arvoisat valtuutetut, nykyiset ja tulevat,
arvoisa yleisö
aina läsnä oleva lehdistö

Välkomna att ta beslut som ger ramarna för den kommunala verksamheten år 2009

Kunnanhallitus antaa tänään valtuutetuille tämän valtuustokauden viimeisen talousarvion päätettäväksi. Muistan hyvin miten varovaisesti kokeillen laadimme sitä ensimmäistä 4 vuotta sitten ja vuosien varrella olemme havainneet että itse talousarviotekoprosessiinkin on puututtava.

Valtuusto linjasi uuden työskentelytavan vajaa vuosi sitten joten tämänvuotinen talousarvio on laadittu ”sekamenettelyn” kautta. Tarkoittaen, että emme puhdaslinjaisesti tammi-helmikuussa käyneet taloudellista priorisointikeskustelua mutta emme myöskään käyneet lähetekeskustelua tänä syksynä.
Hallitus antoi osastoille, lautakunnille, suurempaa vastuuta oman talousarvioehdotuksen tekemiseen. Tietyt taloudelliset raamit kuten ne on talousarviokirjassa sivulla 5 määritelty, sisältäen esim. vuosikateprosentin osuus poistoista, omavaraisuusaste, oli silti selkeästi esitetty linjauksina jonka perusteella osastot tiesivät hahmottaa esityksensä raamit.

Finlands statsminister talade i egenskap av partiordförande under helgen i Träskända om att införa ett tak för skatteprocenten i kommunerna. I detta scenario skulle kommunerna tvingas att sköta ekonomin enligt statens rekommendation. Ett löfte som skulle sätta kommunerna i behov av högre skatteprocent i förmyndarskap inför staten. Detta skulle kräva att kommunen frivilligt går med på att deras grundlagsstadgade självbestämmanderätt naggas i kanterna.

Jag undrar om statsministern vet följderna av hans prat?
För det första skulle synsättet att kommunernas rättigheter får naggas i kanterna, trots att de är grundlagsstadgade, bli bekräftat. Min association går omedelbart till frågan om annekteringen i sydvästra Sibbo – inte fyllde det kommunindelningslagen men staten ansåg det vara berättigat.
Var skulle gränsen i framtiden då sättas för den kommunala autonomin i förhållande till att ”staten vet bäst”?

För det andra: statsministern säger att staten i denna modell skulle stå för de lagstadgade utgifterna som skattetaket inte kan finansiera detta. Säg mig den kommun som producerar endast lagstadgade uppgifter och som ämnar överleva, få invånare samt utvecklas. Genom de skatter som kommunerna tar in finansieras uppemot hälften av den kommunala basservicen, såsom hälso-och sjukvården, socialvården och den grundläggande utbildningen. Den andra hälften behöver nog finansieras den med. En aktiv, medveten kommun sköter sin inkomstsida även via andra former. I Sibbo sker detta mest via markförsäljning och – förädling.

Jos valtiolla on näin vahva huoli kuntien taloudellisesta tilanteesta, ehdottaisin pääministerille ottamaan käyttöön yhtä työkalua: pitkäjänteisyyttä!

Valtion veroalennukset, vähennykset kuntalaisten verotuksen suhteen ovat asioita joita voimme ennakoida ja ottaa huomioon vaikkakin ne heikentävät kuntatulopohjaa. Mutta valtiovallan viimeisin tempaus tehdä päätös marraskuun lopussa jonka seurauksena Sipoon talousarvioehdotuksesta poistui 1,2 miljoonan euron tulot, on täysin vastuutonta.
Kuntien valtionosuuslain, sosiaali- ja terveyslain sekä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksen lain muuttaminen on viety läpi rumasti ja liian kireällä aikataululla maan hallituksessa ja eduskunnassa. Ja Sipoolaiset saavat olla maksumiehinä. Tämä on huomioitu talousarvioehdotuksessa.

Mutta toisaalta: tässä talousarvioehdotuksessa on muitakin epävarmuustekijää joten meidän tulee kohdentaa mielenkiintomme linjauksiin ja periaatteisiin.
Valmius tehdä positiivinen tai tarvittaessa kielteinen lisätalousarvio vuoden aikana on oltava suuri. Millä aikataulutuksella yleisen talouden heikkeneminen iskee kuntiin, on vielä liian varhaista huomioida, mutta esim. kuntaliitto varoittaa heikoista kuntatalousvuosista 2010 ja 2011. Jos näin ilmenee olevan, meidänkin tulee ennakoida tulevaa jo vuoden 2009 aikana.

Viimeisimmässä kirjeessään Suomen kuntaliitto totesi:

Koska verovähennyksiä, kuten eläke- ja työtulovähennyksiä korotetaan merkittävästi, kunnallisverotus kokonaisuudessaan kuitenkin keskimäärin kevenee. Ensi vuonna kuntien verotulojen kasvu käytännössä pysähtyy. Verotulojen kasvun arvioidaan jäävän kokonaisuudessaan vajaaseen prosenttiin ja suurimmassa osassa kuntia verotulot vähenevät.
Vuosi 2010 tullee olemaan kuntien ja niiden järjestämien hyvinvointipalvelujen rahoituksen kannalta vaikea. Tällöin on varauduttava jopa kuntien verotulojen kokonaismäärän laskuun.

Toinen epävarmuustekijä on korvaukset Helsinkiin siirtyvistä kiinteistöistä ja infrasta. Kuten kaikki tiedämme, emme saaneet yhteisymmärrystä Helsingin kanssa taloudellisen selvityksen sisällöstä, joten Sipoon kunnanhallitus on päättänyt viedä kiistan Hallinto-oikeuden ratkaistavaksi. Täten alueen yhteisö- ja kiinteistöverotulot siirtyvät heti 1.1.09 Helsingille mutta alueen kunnallisverotulot jäävät meille vielä vuodeksi. Muita korvauksia ei ole tiedossa. Käytännössä palveluiden hoidon suhteen alueella, Sipoon kunta on valmis vuokraamaan alueen rakennukset ja infran Helsingille, kunnes oikeus päättää mikä on oikeus ja kohtuus taloudellisen selvityksen suhteen.

Talousarviossa on huomioitu vuokratuloja 1 miljoonan euron arvosta. Sakarinmäen ja kolmen päiväkodin kiinteistöt sekä päivähoidon ja koulutoimen sekä osittain terveydenhuollon asiakaspohjat ovat jo valmiita.

Valmisteilla olevat sopimukset mahdollistavat suurempaa tuloa, mutta kunnanhallitus ei ole valmis muuttamaan ehdotustaan koska sopimusten allekirjoitus ja voimaan astuminen ei ole vielä sataprosenttista. Tämä tulo on laskettu kunnan yleiseen tulopohjaan. Myös irtaimiston suhteen on sovittu niiden siirrosta Helsingille tiettyä korvausta vastaan, ja tämä korvaus kohdennetaan lähinnä päivähoitoon, esikouluihin ja kouluihin, heidän lisääntyvään irtaimistotarvetta vastaamaan.

Muiden palveluiden myynnin suhteen emme voi olettaa niiden tuovan huomattavaa taloudellista hyötyä meille, kunhan kaikki kustannukset tulee katettua. Ajattelen tässä lähinnä lääkärinpalveluiden myyntiä. Vesitoimen suhteen asia on vielä kysymysmerkki.

Sibbo kommun bereder sig även för att bygga botten för förverkligandet av Generalplan Sibbo 2025. En plan som fullmäktige skall ta ställning till i december, men som kräver via dess strategiska betydelse att förutsättningar för förverkligande bör beaktas även i ekonomiska dokument.

År 2009 är inte inverkan så stor; vi kan se att mängden beviljade byggnadslov i kommunen drastiskt har sjunkit, nybebyggda områden har inte vuxit fram ex. för att vi inte fick rätt att förverkliga detaljplanen på Björnsö pga. annekteringen. Därför behöver inte heller budgeten för 2009 innehålla en så kraftig befolkningstillväxt med krav på nya investeringar och driftskostnadsökning.
Under 2009 kan vi bygga botten för det kommande och måste akta oss för att förivra oss. Utan en ekonomi i balans kan vi inte förverkliga de strategier vi tillsammans har satt upp för kommunen. Men det betyder ingalunda att denna budget inte medför satsningar: årligen nya daghem börjar vi vara vana med att beakta, stor investering på skolsidan främst i Söderkulla, nytt centralkök samt påbörjandet av utvidgningen vid Nickby hälsocentral är allt med för 2009. Med lånade medel – tyvärr. Skuldgraden per invånare stiger också av den orsaken att vi år 2009 är färre invånare som delar på bördan. Vi har ingen koncernskuld så skuldgraden är öppen och tydlig. Men oberoende: skuldbördan bör vi hålla ögonen på.

Kunnanhallitus on rakentaessaan talousarvioehdotusta, yrittänyt luoda tasapainoisen ja oikeudenmukaisen talousarvion. Kaikkia kohdellaan yhtä tiukoin kriteerein ja antaen vastuuta tuleville valiokunnille toteuttamistapojen valinnan suhteen. Esim. henkilökuntamäärään emme lainkaan puuttuneet.

Käsi sydämellä olen silti vakuuttunut siitä, että talousarvio mahdollistaa hyvän palvelutason Sipoossa kuntalaisille. Vakiintuneet palvelut ja tämän vuoden aikana uudet palvelumuodot ovat huomioitu. Ymmärrän silti, että moni haave ja toivomus eivät tämän talousarvion mukaan ole mahdollista toteuttaa. Esim. toivottuun vanhusneuvolaan ei ole kohdennettu riittävän suurta uutta määrärahaa jotta se kokonaisuutena voisi käynnistyä. Hammashuollon hoitotakuun täyttäminen on mahdollistettava. Uutta nuoriso- ja kulttuuritilaa ei etelä Sipooseen ole osoitettu. Koulujen ryhmäkokoa pyritään pienentämään.
Uimarantaa merenrannalle on vieläkin meidän kaikkien tähtäimessä, mutta koska konkreettista paikkavaihtoehtoa ei ole esittää, emme myöskään ole varanneet määrärahaa sen ostamiselle. Toisaalta, jos uimaranta on mahdollista ostaa, se ostetaan lisämäärärahan kautta. Tai ehkä on mahdollista toteuttaa hankinta maankäyttösopimuksen kautta?

Painotan sitä että palvelutaso Sipoossa taataan.
Sipoolaiset ovat tottuneet hyvänlaatuiseen kuntapalveluun jota tuotetaan eri tavoin kuntalaisten toivomusten mukaisesti. Tähän talousarvio antaa edellytykset myös vuonna 2009.

Silti tarvitsemme kaikki myös hopeareunaisia pilviä. Tässä talousarvioehdotuksessa ne löytyvät esim. motokrossiradan, jäähallin, Söderkullan ulkoteatterin näyttämän rakentamisien kautta.
Uusi valtuusto joka astuu tähän saliin tammikuussa 2009 ottaa käyttöönsä uuden tavan rakentaa talousarviota – tapaa jolla he itse ovat aktiivisesti mukana tekemässä linjauksia ja kantamaan vastuuta myös talouden suhteen. Tämä meidän heille valmisteltu raami toimintaa varten, ei millään tavoin heikennä kunnan toimintaa vuotena 09. Ulkoiset puitteet ja taloudellinen tila niin Suomessa että Sipoossakin, ei ehkä ole kaikkein valoisin, mutta puhtaalla omallatunnolla voimme tämän talousarvion antamilla työkaluilla jättää kunnan heille hoidettavaksi.