Suorassa lähetyksessä harvemmin saa kaiken sanottua,mutta tässä etukäteen pohditut vastaukset.

OLIKO SIPOON KIISTA KIELIPOLIITTINEN ?

Ei mielestäni. Kyseessä oli pelkistetysti suuren naapurin nälkä haavia itselleen halutun maantieteellisen osion omaa hyötyä ajatellen

RKP PITÄÄ KYNSIN HAMPAIN KIINNI KUNNISTA, JOISSA SILLÄ ON ENEMMISTÖ, ONKO KYSYMYS VAIN VALTAPELISTÄ?

Etkö usko siihen että kunnallisen demokratian kautta luottamushenkilöille on annettu vastuu ja tehtävä hoitaa kuntalaisten asioita? Tästä logiikasta lähtien vastaan taas kysymykseesi lievästi kielteisesti. Tunnistan silti että jokaisen puolueen ja alueen intressissä on egoistinen lähtökohta siltä kantilta että kaikki mielestämme hoidamme asiat parhaiten ja jos kerran meidän vallassa on se tuoli jolta käsin päätöksiä tehdään, niin emmehän kukaan halua siitä luopua. Mustuttaen että vaalit käydään joka neljäs vuosi. Puhe valtapelistä on siten totta – ja se koskee kaikkia puolueita – etteivät poliitikot halua tiedon tahdoin purkaa sitä pohjaa jolla seisoo.

Mistä muutoin lähtökohtasi että RKP:lle on enempi tarvetta kuin muilla pitää kunnistaan kiinni? Huomautan, että edellisessä kuntaremontissa 70 luvulla ruotsin ja kaksinkieliset kunnat yhdistyvät suhteessa enempi kuin suomenkieliset kunnat. Ruotsinkielisellä Pohjanmaalla 36.sta kunnasta jäi 16. Myös parhaillaan meneillään olevassa Paras hankkeessa ruotsin ja kaksikieliset kunnat ovat vahvasti mukana. Päätöksiä on tehty Turunmaan saariston kahdesta kunnasta, Raaseporin kunnasta ja Loviisan kaupungista, mainitakseni joitakin.

ONKO SUOMESSA JOTAIN TAHOJA, JOTKA AJAVAT AKTIIVISESTI RUOTSIN KIELEN ASEMAA HEIKOMMAKSI

Tottahan toki, Suomalaisuuden Liitto on selkeästi yksi tällainen taho jonka peruskuvaukseen kuuluu kaiken monikulttuurisen ja kaksikielisen olemassaolemisen vastustaminen.
Muutoin ongelmana on useimmiten eri tahojen ajattelemattomuus ruotsinkielisten ratkaisujen tarpeellisuudesta. Esim. hallintouudistuksissa on usein tarve ottaa käyttöön erityisratkaisuja jotta ruotsinkielisen väestön palvelutarpeet huomioitaisiin riittävästi. En missään tapauksessa tarkoita erityis käsittelyä vaan ainoastaan sitä että myös ruotsinkielisillä on oikeus samoihin asioihin kuin muilla suomalaisilla. YLE keskustelussa on juuri tästä kyse: myös suomenruotsalaisilla on oikeus samaan ”public service” palveluun kuten suomenkielisillä. Kaksi kieltä – yksi kansa – samat oikeudet

ONKO RUOTSIN KIELI SUOMESSA UHATTUNA

Hmm… uhattuna on vahva sanonta. Jos perustuslakia ja kielilakia sekä niiden henkeä seurattaisiin niin uhkaa ei olisi. Mutta liian usein tulee esiin tilanteita jolloin näiden lakien mukaan tuomisista oikeuksista ollaan valmiita tinkimään.
Kuten juuri totesin, niin ajattelemattomuus päätösten seurauksista ruotsinkieliselle väestölle on ehkä yksi uhkatekijä.

MITÄ PITÄISI TEHDÄ; PITÄISIKÖ RUOTSINKIELISTEN ALKAA PUHUA JOKA PAIKASSA RUOSIA; PITÄISIKÖ SUOMENKIELISTEN OPISKELLA RUOTSIA?

Eihän kenenkään ainakaan tulisi tarvita hävetä omaa äidinkieltään kaksikielisessä maassa. Mutta ei toisaltaan myöskään provosoimalla viedä asioita eteenpäin. Jos ruotsinkielinen antaa oman kielikuuluvuutensa ilmi ja vastapuoli ei siihen reagoi niin jatkakaamme sitten sillä yhteisellä kielellä. Jos sitä yhteistä kieltä on, niin ei synny ongelmia. Mutta on ihmisiä jotka eivät osaa suomea. On myös tilanteita esim. sairaudenhoidon tai oikeusturvan tiimoilta, jolloin ei arkipäiväinen suomenkielentaito ole riittävä.
Haluan taas kerran myös tuoda ilmi sen heikkouden joista meitä ruotsinkielisiä aivan oikeutetusti syytetään: kun suomenkielinen osoittaa halukkuutensa keskustella kanssamme ruotsiksi, meidän ei tulisi olla yli kohteliaita ja vaihtaa keskustelu hänen äidinkielelleen, vaan jatkaa keskustelua ruotsiksi. Emme aina ymmärrä miten de fakto epäkohteliaasti käyttäydymme. Monessa paikassa niin kutsuttu kielikylpy on aivan fantastinen mahdollisuus ja toimii kuten itsestään.
Ja kyllä, kyllä suomenkielisten tulisi opiskella ruotsia. Ei ainoastaan meidän ruotsinkielisten takia, vaan itsensä vuoksi. Kielitaito on aina valttia. Pohjoismainen markkinatalous on kuin kotimarkkinamme. Ruotsinkielen kautta moni muu kieli avautuu helpommin. Täällä Suomessa kieli-valtti-kortti on saatavilla kotinurkilla, joten olisi haaskausta jättää tilanne hyödyntämättä.